Pelitilanteita tuomareille kausilta 2023–24
Estäminen, vai oliko sittenkään? Mitä havaintoja teet tilanteesta?
Takaetenijän estäminen tuomitaan 1-2-taipaleella. Mitä huomioita teet tilanteesta?
Etenijä yrittää palata takaisin ykköselle, mutta samalle linjalle osuu ulkopelaaja pallon kanssa. Miten pelituomari perustelee ratkaisunsa tilanteessa?
Mitä asioita näet tärkeäksi huomioida tuomariston näkökulmasta, kun tilanne eskaloituu ja tunteet kuumenevat kentällä?
Kotijoukkueen pelinjohtaja kysyy tilanteessa, eikö ollut estäminen? Mitä vastaat ja miten perustelet vastauksesi?
Etenijä kolmosella estää. Allekirjoitatko tuomion? Miten perustelet näkemyksesi?
Etenijä ykkösellä palaa estämisen seurauksena. Oletko samaa mieltä tuomiosta? Miten perustelet?
Mitä mieltä olet tilanteesta? Miten tuomitaan, jos lukkarin todetaan olleen sektorissa ja lyönti olisi mennyt tuomarin näkemyksen mukaan kenttään?
Mitkä tekijät vaikuttavat tilanteessa siihen, että estämistuomiota mietitään?
Miksi ykkösellä olevasta etenijästä tuomitaan tilanteessa estäminen?
Voidaanko estäminen tuomita, vaikka lyönti olisi menossa laittomaksi?
Luvaton kentälletulo, yhden pisteen varoitus.
”Pitäähän kärkkyvän etenijän voida palata takaisin pesään.” – Mitä vastaat, miksi kärkietenijästä kakkospesällä tuomitaan tilanteessa palo estämisen seurauksena? Miksi etenijäksi muuttuneen lyöjän eteneminen mitätöidään?
Miksi etenijästä tuomitaan palo? Milloin korttirangaistus voisi tulla kyseeseen vastaavantyyppisissä tilanteissa?
Kotiutuskilpailussa tuomitaan juoksu, kun lukkari on mennyt ennenaikaisesti näpin perään.
Olisiko etenijän kakkospesällä pitänyt toimia tilanteessa jotenkin toisin?
Miten lyöjän tulee toimia kotipesässä lyöntisuorituksensa jälkeen, kun lukkari suorittaa aktiivista pelitekoa?
Näetkö etenijän toiminnassa ykköspesällä huomautettavaa?
Mitä mieltä olet tilanteesta ja miten perustelet näkemyksesi? Oliko etenijä kolmosella aktiivinen ja miksi siitä huolimatta voidaan tuomita vapaataival?
Kuka tai ketkä syyllistyvät rikkeeseen itse pelitilanteessa? Mitä asioita tuomareiden on tärkeää huomioida tilanteen eskaloituessa kotipesässä?
Miksi tilanteessa syntyy kaksi paloa? Mitä havaintoja teet tilanteiden käsittelystä, kun tunteet kuumenevat?
Etenijä palaa yritettyään näpillä ykköselle. Olisiko toisenlainen tuomio ollut mahdollinen?
Palottoman ajolähdön estämistilanteessa syntyy kolme paloa.
Miten puolestaan tässä tilanteessa ykkösellä oleva etenijä toimii, kun rajasta yritetään läpilyöntiä?
Pompun laillisuudesta on kahdenlaista näkemystä.
Sekä lyöjä että lukkari kompuroivat tilanteessa. Seurauksena on sisäpelaajan estäminen ja kaksi paloa.
1-3-tilanne. Lyöjä estää lukkaria, joten pelituomari viheltää kaksi paloa.
Miten tulkitset tilannetta 1-2-taipaleella? Mitkä eri asiat tulee tilannetta arvioitaessa huomioida?
Takaetenijä ja palloa tavoitteleva ulkopelaaja. Miten näet tilanteen 2-3-taipaleella?
Kotiutusta haetaan koukkunäpillä, joka kiertää kolmoselta kiitävän etenijän juoksulinjalle. Mitä tilanteessa tapahtuu? Mtkä tekijät puoltavat mitäkin ratkaisua tilanteessa?
Tilanne kakkospesällä tuomitaan estämiseksi. Onko se sitä? Miten perustelet asian ihmettelevälle pelinjohtajalle?
Mitä sanot kolmosella olevasta etenijästä, kun lyönti suuntautuu häntä kohden?
Miksi tilanteessa tuomitaan estäminen kakkospesällä?
Mitäs siellä kakkospesällä oikein tapahtuu? Olisitko tuomarina puuttunut jotenkin tilanteeseen?
Mitä asioita seuraat 0-tilanteessa, kun vasemmalta lyövä lyöjä pyrkii ykkösrajanäpillä kentälle ja lukkari lähtee pallon perään?
Syntyykö tilanteessa tuplahaava? Miten itse olisit tuominnut tilanteen ja miten kertoisit siitä pelinjohtajille?
Onko tilanteessa mielestäsi jokin syy, jonka perusteella juoksun syntymisen voi kyseenalaistaa?
Miten sisäpelaajien tulee toimia kotipesän kaarella väistäessään harhaheiton jälkeen aktiivista pelitekoa suorittavia ulkopelaajia? Mihin asioihin itse kiinnität huomiota tuomarina?
Mitä mieltä olet lukkarin väistämisestä tilanteessa?
Jakso päättyy tähän lyöntiin – mikä on jakson lopputulos ja miksi? Tapahtuuko tilanteessa muuta huomionarvoista?
Milloin loukkaantuneen pelaajan voi ottaa, ”herrasmiessäännön puitteissa”, pois kentältä ilman paloa? Miten toimit tilanteessa?
Seuraa ulkopelaajaa ykkösrajassa. ”Lyöjän lyödessä on kaikilla ulkopelaajilla oltava kosketus varsinaiseen pelialueeseen sillä hetkellä, kun pallo irtoaa lukkarin kädestä syöttöön.”
Miten lukkarin tulee väistyä syötön jälkeen?
Miten jatkuu ajotilanne, kun lyöjä muuttuu ensimmäisen lyöntinsä jälkeen lopullisesti etenijäksi?
Mitä sanot kotipesän kaarella olevien sisäpelaajien paikasta, kun aktiivinen pelitilanne on päällä?
Muistathan takarajatuomarina näyttää laittoman vasta, kun olet tuomiostasi aivan varma! Miten tilanteessa olisi toimittu, jos pelituomari olisi ehtinyt viheltää lyönnin laittomaksi? Lyöjä myös pysähtyi ykköstaipaleella nähtyään takarajatuomarin näytön. Miten olisit toiminut tilanteessa, jossa lyöjä olisi palanut kolmospesän kynnykselle tai ei olisi uskaltanut lähteä kakkoselta kolmoselle?
”Pesärikolla tarkoitetaan tilannetta, jossa etenijä ei ole käynyt edellisellä pesällä saapuessaan pesään.” Pesärikon tehnyt pelaaja palaa.
”Lyönti on laiton, jos pallo osuu lyödessä useammin kuin kerran mailaan.”
Ykkösellä olevasta etenijästä tuomitaan kaksi paloa estämisen seurauksena. Miten olisit toiminut muiden etenijöiden suhteen, jos kyseessä olisi ollut paloton ajolähtö?
”Mikäli lyöjä tekee lyöntinsä tahallisesti laittomaksi hudin jälkeen, tilanne tuomitaan kuten estäminen.” – Missä tilanteessa antaisit tahallisesta laittomasta varoituksen lyöjälle?
Milloin lyöntivuoroinen lyöjä on asettunut lyömään eikä tilalle voi enää vaihtaa jokeripelaajaa tai päinvastoin?
Tilanteessa syntyy kolmas palo ennen juoksua, minkä pelituomari varmistaa videolta. Miten tilanteeseen voisi varautua, jos videoita ei ole käytettävissä?
Syntyykö kolmas palo ennen juoksua? Pitäisikö pelituomarin ottaa sijoittuminen lähemmäs ykköspesää, jos kahden palon tilanteessa viimeisellä lyönnillä haetaankin kolmatta paloa ykköseltä?
Ajolähdössä kärkietenijä palaa kotiin. Kärjen takana etenevää estetään, minkä kolmostuomari huomaa ja näyttää terävästi.
Ajolähdön viimeinen lyönti menee kopiksi. Milloin kopinottohetkellä pesillä olleet etenijät saavat edetä? Voiko tilanteessa syntyä tuplahaava? Miten tuomaristo voisi puuttua ennenaikaiseen etenemiseen?
Voidaanko ja millaisessa tilanteessa tuomita lukkarin estäminen, jos lyöjän näppi on laiton?
Miten reagoisit tuomarina kolmoskopparin heittoon tilanteen jälkeen?
Mitä mieltä olet lyöjän toiminnasta koukkunäpin jälkeen?
Mitä siirretyn ratkaisun merkki tarkoittaa ja keiden tuomareista pitää sitä näyttää? Miten arvioit tilannetta, kun sijoitat tuomarin harkinnan mukaan etenijöitä pesille? Pitääkö olla täysin varmaa, että etenijä olisi ehtinyt ko. pesälle ilman väärää vihellystä?
Miten normaalisti toimisit, jos pelaaja ottaisi tahallisesti toisen pallon peliin?
Mikä on lukkarin tangenttivirhe? Miten tarkasti syöttötuomarina seuraat lukkarin sijoittumista mahdollisen tangenttivirheen osalta?
Mikä on tuomariston tuomio, jos lyöjä lyö neljännen kerran samassa lyöntivuorossa?
Etenijä havahtuu laittoman lyönnin vihellykseen edettyään jo lähes kotipesään. Mitä tuomariston pitää ottaa huomioon, kun etenijä palaa takaisin kolmoselle ja pallo annetaan uudelleen peliin?
Juoksu syntyi – vai syntyikö sittenkään?
Miten lukkarin tulee väistää syötön jälkeen?
Mikäli mahdollista, lyöntiä ei tule viheltää laittomaksi ennen kuin tuomiosta on aivan varma. Miten toimitaan väärän vihellyksen jälkeen eri tilanteissa? Miten tilanteesta tehty P-merkintä tulee käsitellä?
Joskus pesäkilpa saattaa vaikuttaa alkuun hyvinkin selvältä, mitä se ei välttämättä lopulta ole. Kaarella olevien sisäpelaajien tulee muistaa pelituomariviiva, jota ei tule ylittää, jotta pelituomari saa täyden näkökentän tilanteeseen.
Syntyykö tilanteessa juoksu vai tuomitaanko estäminen ja millä perusteella?
”Jos lukkari koskettaa syötettyä palloa, ennen kuin lyöjä on lyönyt tai pallo on pudonnut maahan, saavat lyöjä ja kaikki kentällä olevat etenijät vapaataivaloikeuden.”
Tulkinnat: ”Väärin tehty alkuasento katsotaan myös alkuasennoksi, kun lasketaan alkuasentojen määrää.”
Etenijä pyrkii kentälle ykkösrajanäpillä ja törmää palloa tavoittelevaan ulkopelaajaan. Onko tilanne ’no call’ vai mitä siitä pitäisi ajatella?
Pompusta lyönti voidaan tuomita, kuten estäminen. Yhdellä lyönnillä voi syntyä jopa kolme paloa.
Estämistilanteissa ei aina tarvita kahta paloa.
Mikä on sisäpelaajien paikka läpilyönnin jälkeen? Mitä, jos tilanteessa tulisi tiukka pesäkilpa kotiin?
Mitä 1-2-taipaleella tapahtuu? Meneekö tilanne ulkopelaajan piikkiin vai tuomitaanko sisäpelaajan estäminen?
Pelinjohtaja kulkee syöttöhetkellä suoraan syöttötuomarin edestä. Mitä, jos syöttötuomari ei näkisi tästä syystä lyöntiä? Miten tuomitsisit tilanteen?
Kotipesään tulee vaikea palautusheitto lyöjän puolelle. Lyöjä häiritsee lukkarin kiinniottoa, eikä lukkari saa palloa hyppysiinsä.
”Lyöjän lyödessä on kaikilla ulkopelaajilla oltava kosketus varsinaiseen pelialueeseen sillä hetkellä, kun pallo irtoaa lukkarin kädestä syöttöön.” Miten tuomariston kesken pitäisi jakaa vastuu seurata ulkopelaajien sijoittumista?
Takaetenijä, lyönti ja kiinniottaja muodostavat tilanteen ykköspesän tuntumaan. Kuka tilanteessa on palloa tavoitteleva ulkopelaaja?
Etenijä karkaa kolmoselta, kun ulkopelaaja jää tilanteeseen kiinni kakkospesälle saapuvan takaetenijän kanssa.
Kopinottohetkellä pesällä ollut lyöjä tai etenijä saa edetä, kun pallo on ollut kotipesässä olevan ulkopelaajan hallussa eli kotipesäkopin jälkeen välittömästi. Muistathan syöttötuomarina seurata esim. näppilyönnin osalta, onko lukkari kopinottohetkellä kotipesässä.
Tahallinen estämisyritys on myös rangaistava teko.
Milloin lyömään asettunutta pelaajaa ei voi enää vaihtaa pois lyömästä?
Miten kotipesän kaarella olevien pelaajien tulee toimia läpilyönnin jälkeen, kun aktiivinen pelitilanne on yhä käynnissä?
Mikä on etenijän paikka ykkösellä, kun kolmosrajaan lyödään? Häiritseekö kolmosella ollut etenijä kiinniottajaa?
Harhaheiton jälkeen pallo yritetään toimittaa takaisin kotipesään. Miten sisäjoukkueen tulee näissä tilanteissa toimia kotipesän kaarella?
Miksi tilanteessa syntyy paloja? Milloin palot kuuluu viheltää?
Seuraa tilanteessa kakkoselta lähtevää etenijää ja kiinniottajaa. Mitä havaintoja teet tilanteesta?
Miksi etenijä saa tilanteessa pesäturvan ykköseltä?
Miten tuomariston pitää toimia, jos pallo menee rajoitusalueelle? Millaisia rooleja nelikon sisällä on hyvä sopia tällaisia tilanteita varten? Meneekö pallo lyönnistä rajoitusalueelle?
Milloin pelituomarin on syytä reagoida lukkarin liikaan heittelyyn? Miten tilanteessa toimitaan, jos heittely jatkuu?
Etenijä pyrkii ykköselle koukkunäpillä, jonka perään lukkari säntää. Mitä asioita tuomariston tulee seurata näissä tilanteissa?
Pitääkö kolmosella olevan kärkietenijän huomioida jotenkin lyönnit, jotka suuntautuvat kolmospesää kohti?
Miltä osin lukkarin pienet tekniset virheet vaikuttavat tolppasyötön tuomitsemiseen?
Lyöjä pyrkii lyömään taktisesta väärästä. Kaarelta kysytään, oliko lyönti.
Lyönti suuntautuu kakkospesään, jonne saapuu takaisin kärkkymässä ollut etenijä. Lyönti viuhuu läpi ja tuottaa 1+2 juoksua.
Ykkösellä ollut etenijä nukkuu aikalisän jälkeen ja jää kotipuolelle.
Lukkarin tulee antaa lyöjän lyödä tämän vapaasti haluamaan lailliseen suuntaan.
Pelituomarin on mahdollista käyttää viivästyneen vihellyksen tuomiona tuomaripalloa. Tällöin lukkari pitää pallon hallussaan, ilman syöttöasentoa, ennen kuin peli vihelletään käyntiin.
Heitto tulee ikävästi pesän kärkeen, mistä lukkaria oli jo aiemmin huomautettu.
Sisäjoukkue juhlii, kun ottelu päättyy juoksuun supervuorossa. Onko juhlinta asianmukaista? Kohdistuuko lukkariin liiallista provosointia?
Etenijästä ykkösellä tuomitaan palo estämisen seurauksena.
Kuuluttaja pyytää pelin poikki varsin osuvaan kohtaan. Muistathan myös mahdollisen pelitapahtumien jälkiselvittelyn, jonka tulee tapahtua tuomarialueella!
”Lukkarin liiasta heittelystä lukkarille tuomitaan huomautus (käsi pystyyn) ja sen jatkuessa vapaataival etenijälle.”
Etenijä syöksyy ykkösellä suoraan kiinniottajan jalkoihin. Mitä mieltä olet tilanteesta?
Herääkö ajatuksia maskipelaamiseen liittyen ykköspesällä?
Tilanne on hyvin inhimillinen. Mitä kaikkea tuomarit voivat kuitenkin tehdä, jotta vastaavia ei tapahtuisi?
Kaksi paloa, väärä alla, viimeinen lyönti. Toinen väärä ja vapaataival kotiin – ei, vaan hetkinen…
Lukkari on sektorissa, mutta vapaataivalta kotiin ei anneta, kun etenijä ei ole aktiivinen.
Lyökö lyöjä sen jälkeen, kun pallo on jo käynyt maassa? Mikä siinä tapauksessa olisi tuomio?
Syyllistyykö etenijä kakkospesällä estämiseen?
Tilanteita kentiltä
Etenijä on tuomassa juoksun, mutta mitä tapahtuukaan 2-3-taipaleella. Katso video (kohdasta 49:20).
Jakso päättyy paloon, jonka pelituomari viheltää lyöjän syyllistyttyä estämiseen. Katso video (kohdasta 1:06:18).
Esimerkki: Lukkarin syöttö on selvästi väärä eikä kentällä ole etenijöitä. Lyöjä lähtee välittömästi väärä-huudon kuultuaan etenemään. Lukkari ottaa pallon ilmasta kiinni ja heittää nopeasti kysymysheiton ykköspesälle. Tuomari tuomitsee tilanteesta lyöjälle vapaataipaleen.
Ratkaisu: Peli laitetaan poikki, jos seuraava lyöjä ei ehdi ajoissa lyömään. Selvästä epäurheilijamaisuudesta on myös mahdollisuus tuomita yhden pisteen varoitus.
Esimerkki: Paloton ajolähtötilanne, viimeinen lyönti. Estäminen tapahtuu 2-3-taipaleella, joten pelituomari puhaltaa palot estäjästä ja kotiin etenevästä etenijästä. Lyöjän eteneminen mitätöidään.
Ratkaisu: Vaikka ajolähdössä on vaihtopakko, etenijän palautus ykköselle on tilanteessa mahdollinen ja etenijä saa pesäturvan ykköspesältä.
Esimerkki: Ykköstilanne. Lyönti menee kopiksi ja ykköseltä lähtenyt etenijä palaa kakkoselle. Ulkopelaaja on kuitenkin estänyt etenijää 1-2-taipaleella, joten pelituomari tuomitsee vapaataipaleen kakkoselle.
Ratkaisu: Etenijän haavoittuminen kakkospesälle on tilanteessa mahdollinen. Vaikka ulkopelaaja on syyllistynyt rikkeeseen, etenijän pesäturva kakkoselle antaisi sisäjoukkueelle kohtuutonta hyötyä epäonnistuneen lyönnin jälkeen.
